OOH, FALLS! SO BEAUTIFUL!

Toooosi hyvä aamupala! Tankattiinkin niin, että pärjättiin iltapäivään. Päivä oli pilvinen ja tuulinen, mutta lämmin. Pitkin päivää mittari näytti +23C. Lake Erie on vielä pitkälti jäässä ja se tuntuu jotenkin tyhmältä. Lähes hellelukemat ja jäinen järvi. Itse kaupunki on kyllä aika tuppukylä.

Iltapäivällä alkoi sadella. Päätettiin kuitenkin hypätä autoon ja lähteä käymään Niagaralla, vaikka jokainen on käynyt siellä aiemminkin. Minä kahdesti, Päpi ja Outi kerran. Heti lähdettyämme sade yltyi ja oli sumuista. Ilmeisesti aletaan päästä kuitenkin jyvälle tästä liikennekulttuurista juuri ennen kuin loma loppuu. Enää ei nimittäin edes laitettu navia päälle, kun lähdettiin liikenteeseen.

Putouksilla koluttiin ensin yksi iso myymälä ja sitten kiireesti syömään. Yllättäin tuttuun ja turvalliseen Hard Rock Cafeen! Pakkohan se oli tietenkin vielä kävellä senkin myymälän kautta ulos... (huoh')

Satoi melko reilusti. Se oli jotenkin surkuhupaisaa. Edellisillä kerroilla on oltu Kanadan puoleisilla putouksilla ja ihailtu putouksia kauniissa auringonpaisteessa. Ei kai meidän olisi ollut mikään pakko mennä sinne reunalle kastumaan, mutta huvitti vain se keli. Otettiin sitten siitä surkeudesta kaikki irti...

Kerettiin jo melkein autolle, kun muistettiin meidän vanha suunnitelma. Jossain... olisiko ollut Milwaukeen tietämillä, sain päähäni ajatuksen, että pitäisi laittaa pullopostia. Kiireesti rääpästiin paperille, että keitä ollaan, millainen reissu on tehty, päivämäärät ja sähköpostiosoite. Sitten vain etsimään pudotuspaikkaa...

Ei me nyt sinänsä henkeä pidätellä, että saataisiin vastaus, mutta hupinsa kullakin. Muutamia kuvia vielä napsittiin, kun sadekin sopivasti taukosi. Olihan tuo vaan mukava käydä tälläkin puolella putouksia, vaikka tosi se on, ettei niitä täältä näe. Eipä kuitenkaan haitannut, kuten sanoin, ne on jo niiiin nähty.

Takaisin palattaessa sukellettiin suoraan Buffalon sumuun. Ihan käsikopelolla ajettiin kaupan kautta hotellille. Noh, ei nyt aivan... nyt oli navigaattori päällä. Jokivarressa ajaessa opasteet tulivat aika myöhään näkyviin.

Aamulla taas tankataan kunnolla ja jatketaan matkaa Syracuseen. Päätettiin muuttaa taas navin määrityksiä ja koukata vähän mutkan kautta. Jospa ajeltais järven rantaa Rochesteriin ja sieltä edelleen jotain pienempää tietä Syracuseen. Nähtäispä jotain muutakin, kuin raatoja moottoritienvarrella. Tässä voi kuitenkin olla vielä pari muuttujaa... yöksi on luvattu 1-3 tuumaa lunta! Todennäköisesti se kuitenkin sulaa heti tullessa lämpimään maahan. Katsotaan tilanne kuitenkin aamulla kelin mukaan. 

27

Kymmeneltä oltiin Rock and Roll Hall of Fame-museon ovea nykimässä. Pari tuntia meni kuin siivillä, tutustuen rokin historiaan. Monenlaista ryönää oli nähtävillä. Muutamia esineitä tuli ikuistettua...

Kello oli hieman yli puolenpäivän, kun lähdettiin ajamaan kohti Buffaloa. Vähän matkaa ajettuamme minun suusta pääsi amerikkalaistyylinen huuto. Auton mittari näytti ulkolämpötilaksi +25C! Myöhemmin matkan varrella se oli jo pitkiä aikoja +27C. Näin vaan sekin tavoite tuli saavutettua.

Matkalla vaihdettiin taas osavaltioita. Ensin loikattiin Pennsylvaniaan ja sitten päädyttiin New Yorkin osavaltioon. Tämä onkin viimeinen ja yhdeksäs osavaltio. Keskiviikkona olisi tarkoitus palata Kanadaan ja Ontarioon. Tänään oltiin liikenteessä yhden pysähdyksen taktiikalla. Niin, tai oikeastaan kahden, kun piti tankata. Meillä oli liput ostettuna Buffalo Sabres vs New York Islanders NHL-otteluun ja se alkoi viideltä. Ajettiin siis taas moottoritietä ja bongailtiin raatoja. Nyt näin taas ihan varmasti pari kalkkunaa ja yhden ilveksen näköisen kissaeläimen tienposkessa. Niin, ja eilen nähtiin haisunäätä! Pitäis vain nähdä ne vielä elävänäkin.

Buffalossa kurvattiin hotellin pihaan 16:15. Äkkiä sisäänkirjautuminen, laukut huoneeseen, taksi alle ja areenalle. Kerettiin istua katsomossa ehkä viisi minuuttia, kun ottelu alkoi. Buffalossahan pelaa Rasmus Ristolainen ja Ville Leino, joka ei tunnu nauttivan kovinkaan suurta arvostusta täällä.

Ensimmäisellä erätauolla otettiin pakolliset "Mekin ollaan täällä"-kuvat. Sitten tytön piti saada poppareita ja vieläkin kaivelen siemenen kuoria hampaiden välistä. Ottelu oli runkosarjan viimeinen ja molemmat joukkueet niitä peränpitäjiä. Eipä tuo paljon menoa haitannut. Tupa oli jokseenkin täynnä ja ääntäkin niistä lähti.

Päästivät jopa Leinonkin pelaamaan, mutta enpä tiijä itkiskö vai nauraisko... Omat fanit buuasivat aina, kun oli kentällä tai naamaa näytettiin skriinillä. Ristolainen sen sijaan sai pelata läpi ottelun. Saatiinkin sitten viihdettä koko rahan edestä. Varsinaisella peliajalla ottelu loppui 3-3. Sitten pelattiin jatkoerä ja lopuksi mentiin vielä rankkareihin. Noh, hävittiin, mutta eipä tuo kyllä meitä karvastellu.

Käveltiin areenalta takaisin hotellille. Downtownilla törmättiin taas suomalaisiin. Ei jutusteltu sen enempää, muutama sana vain kävellessä vaihdettiin. Ilta oli lämmin. Ei kuitenkaan olla Clevelandin lukemissa, mutta hyvin taretaan. Ainakin Outi tarkenee, kun sillä on turkiskengät jalassa.