Se meidän musikaali, se oli hyvä! Jo Fisher Teatteri itsessään oli vaikuttava rakennus. Kaikesta kyllä näki ja koki, että kyseessä oli Broadway-musikaali. Hienoa musiikkia ja hienoja tulkintoja. Kannatti kaydä. Esityksessä oli kaikenlainen kuvaaminen kielletty, mutta halutessanne Youtubesta löytyy kyllä klippejä.
Sitten se kasino! Se oli juuri sellainen, kun elokuvista näkee. Kaiken ikäisiä, kokoisia ja näköisiä ihmisiä pelaamassa. Jotenkin hätkähdyttävä näky on vanha mummu pyörätuolissa ja sätkä hampaissa nykimässä yksikätistä rosvoa. Jokapuolella leijaili hajuveden ja tupakansavun ihana löyhkä. Kasinolla sai polttaa vapaasti. Kierreltiin pelisaleja ja kuikisteltiin pelipöytiin. Muutamiin pelikoneisiin sulloin ryppyisiä taaloja taskun pohjalta ja kone raksutti ne mukisematta. Tuli vain mieleen ne meidän bensiksien seteliautomaatit, joihin ei tahtonut kelvata raha silitettynäkään. Nämä koneet ei ollu ronkeleita, kaikki kelpas!
Yöllä käytiin vielä parkkihallin katolla näpsimässä muutamia valokuvia. Yö oli todella lämmin.
Yhdentoista maissa lähdettiin ajelemaan kohti Clevelandia. Päpi aiheutti minulle ensimmäisen sydärin hihkaisemalla hotellin risteyksessä, kun luuli minun kääntyneen yksisuuntaista vastaan. - HUH! Ajettiin vähän epämääräisen alueen läpi, ennen kuin liityttiin moottoritielle. Kyytiläiset kerkesivät näpsiä vauhdissa muutamia kuvia.
Detroitista minulla jäi kuitenkin jotenkin mukava kuva kaikessa kurjuudessaan. Kaupunki oli jotenkin niin epätodellinen. Varsinkin kontrasti meidän hienon hotellin ja kaupungin välillä oli aika raju. Tiet olivat aika huonokuntoisia ja tienvarret täynnä rojua ja roskaa. Oli kaikkea renkaankappaleista ja raadoista sohvakalusteisiin. Kun saavuttiin Ohion osavaltioon, kaikki oli kuin silkkiä vaan. Teiden kunto muuttui ratkaisevasti heti rajalla. Toledon kaupungin jälkeen muutin navigaattorin määrityksiä, että vältellään tietulleja. Navi ohjasikin meidät mukavalle pikkutielle, joka kulki useiden pienten kylien kautta.
Siellä me sitten nähtiin nämä ihanat linnut oikein lähietäisyydeltä. Hyi raato, että olivat rumia!
Jonkin sortin korppikotka ainakin kokonsa puolesta. Tarkemman lajimäärityksen saatte tehdä aivan keskenänne. Näitä liitelee teiden ja peltojen yläpuolella pitkin matkaa.
Clevelandiin saavuttiin iltapäivällä. Levytettiin hetki hotellilla, kun yhtä meidän porukasta vähän väsytti. Sitten hipsuteltiin tuohon vieressä olevaan Rock'n Roll Hall of Fame-museoon. Tehtiin kuitenkin "Calgaryt" ja kierrettiin pelkästään alakerrassa oleva matkamuistomyymälä. Nooh, jottei jäisi vaivaamaan, niin käydään aamulla uudestaan. Museo sulkeutui jo 17:30, niin päätettiin käydä aamupäivällä ennen lähtöä kiertämässä se huolella läpi. Illalla käytiin vielä kaupungilla syömässä, ettei aivan kuihduta! Jospa nyt jaksaisi aamuun.
Täällä on muuten ollut taas tosi lämmin päivä. Parhaillaan auton mittari näytti +23C. Eipä puutu enää, kuin kaksi astetta siitä minun lupaamasta lämpötilasta. Lupasin silloin 25 asteen pakkasella, että vielä meidän reissun aikana on 25 lämmintäkin. Clevelandissa on ollut aika pilvistä ja tuulista, mutta tuuli on tosi lämmin. Nytkin ilta kymmeneltä ulkona on vielä +20 astetta.
Tein kuitenkin tuon linnun lajimäärityksen, kun jäi vaivaamaan. Aika lähelle se Outin "kalkkunan sukulainen talkkuna" osui. Kyseessä on kalkkunakondori. Aiheesta lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkkunakondori
Rankkaa tämä aikaeron kanssa juhliminen. Eilen kun aloitti puoliltaöin suomen aikaa ja tänään lopettaa tätä aikaa puolenyön aikaan. Nyt kohta 31 tuntia "juhlineena" päätän päiväni Clevelandissa. - Hyvää yötä.
